Schumanin julistus Porin murteella

Shuumanni jupileumi 9.5.1950

Mailmarauha voiraa tryykät tyrneväks vaa luavuure totol, niättet saatas pänks stää vaarantavat tekijät. Euroopa fiksuje valtijoitte tarttee ruvet
olemaa pruhjuu keskenäs. Mukko sitä ei otettu kuulevii korviinkaa, vaik Ranska o sitä mäyhänny ja mälvänny kakskymment vuat, ni siunakkoo
präiskis! Tuli aika häksyleeraus, oikee leime! Meinate sota.

Eurooppaa ei rustat millää kimppavippaskonsteil, ennenko kaikki maat seisoo rintasi ko Rintala kintaat.

Yhristämisest ei tul tua taivaallist, jolsei Ranska ja Saksa paiskaa hanskojas nurkkaa ja lakkaa heristelemäst nyrkkejäs toisilles ja poksimast. Sen
tähre Ranska hallitus meinaa niättet Ranska ja Saksa hiilituatanno ja teräs semmosenki pomoks, elikkä seeffiks, tarttis saar joku korkeejärkine sortteeraaja, vaik järjestö, johee föllii pääsis muukki Euroopa maat.

Ko hiili- ja terästuatanto saatas yhteisee syynii, ni syntys semmone markonki, niättettei tarttis ennää väsät asseit sotija varte, ko ne kumminki o jokakikist maat rankinu ja kupannu.

Tuntuu silt niät tämmöne yhtee pellaamine tekis se, niättei sottaa tryykättäs enskastee, ko funteerattas estiks niinko porilaine, et totanoi, tuanoi...
Tämä ylitte muitte oleva kiho trahteeraa kaikil föllii tulevil mail tasavertase teollise tuatanno huki, samoil erellytyksil ja oorteleil ja festaa niitte taloure
yhtee knippuu, niät kauppa alkaa kupittammaa.

Tämä tuatanto särveerattaa koko mailmal ilma valkkaamist taik yrmimist, trökötettää elintaso nousuu ja rauhatyä nostamist framil.

Tälläil, ko aika kutsii saatas erut suttaantummaa, ni veriste triihauste prillaannuttamat maat ja kansat sullaiski yks yhtee, ko peppu ja paita.

Jenkkaamaa perusteollisuus ja jeesaamal se ylimmäise tirehtööri, oikee järkiklupu, joka sanos Ranskal ja Saksal ja muilleki fölis olevil mail koska pelut
o piänii. Nyte, täsä paikas, tämä lua ensmäise tosi juju Euroopa kimppavaltijol, joka tarttee orneerat pystöö rauha lutviinnuttamiseks.

Niättet näist tulis tosi kans, ni Ranska valtijo tykkäis ruvet prohtaamaa vanhaa näämää tält pohjalt.

Se rihti ja sääkeri pomottaja tarttee tröönät aika prottomii, sivat soo, takkaamaa tuatanno menemine uusiks ja raariks kans ja hiile ja teräkse
kuskaamine samoil oorteleil Ranska ja Saksa niinko muittenki mukan olevai maitte markkinoil ja heti, eikä viirestoist päivä, pan hösseliks yhteise
viänni prykkäämise ja samate sil siunaamal tämä teollisuure tyäläiste oltavai samakaltasuure.

Et nämä tavotteet saatas mallaamaa hualimati erillaisist lähtökohrist, jois föllii tulevai maitte tuatanto o nyte, o puffatava väliaikasii kartelleit, jokka
pitäs sisälläs tuatantoo ja investointei koskevat täytäntööpanot, hintai tasausoorteleitte ruustaamise ja sopeutusrahasto pykkäämise
järkiperästämise helppaamiseks. Hiile ja teräkse kuskaamisest tarttee tullimaksui firahtaa veks, eikä siin voi pelat eri kokosil tariffeil. Vähittäi syntyy luannikkaat olosuhteet, jokka takkaa tuatanno järkevä javo oikeenki prelleväl tuattavuus tasol.

Päivasto ko kansaiväline kartelli, joka freistaa markkinoitte tassaamissee ja hyäryntämissee kilpailuu tyystyttävil elkeil ja isoje voittoje totol, ni täsä ehrotettu järjestö takkaa markkinoittey yhristämise ja tuatanno kasottamise.

Kaikki tua o koottu osallistuvai valtijoitte allekriivaamaa protokollaa. Mut silti tarvitaa yhteisel prottomil valkattu erustaja jeesaamaa äkspree
prokrammeis. Se homma o kyylät, niät pysytää puhheis, eikä aljet säveltämmää. Hallitukset o se jöötise viranomase valkannu tasa arvo pohjalt
yhteisel markonkil. Ja se päätökset o jöö Ranskas ja Saksas ja muis mukan olevis mais. Kyl niist ruinat passaa, kukke vaa tykkää. Mut herra se o herrallaki, täsä tapaukses Yhristynneitte Kansakuntai erustaja, joka luuraa se kaikist korkeejärkisemmänki kiho aivotuksii. Ja sit selostaa Yy Kool
pari kerttaa vuatees, kummose arvosana antaa sil erikoisesti rauha pualtamise jeesaamise kannalt.

Se korkee viranomase järkäämine ei panttaa firmai omistusoikeus järjestelmää, ko se killaa kansaivälise Ruhri jööl annetut valtuuret ja kaikki Saksal pannut velvotteet, nii kauvva ko ne o voimas.
 

Hilkka Eskola v. 2002